Useat tutkimukset osoittavat, että liikunnalla on positiivia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Mutta tiesitkö, että liikkuminen edistää myös lapsen lukutaitoa? Kysyimme asiantuntijalta miten tämä on mahdollista.

Kuinka liikunta voi edistää lukemista?

”Liikunnan tiedetään vaikuttavan positiivisesti muun muassa kognitiiviseen eli tietoja käsittelevään toimintaan ja edistävän siksi oppimista. Liikunnan avulla lasten motoriset perustaidot kehittyvät luontaisesti. Vastaavasti motorisesti taitavien oppilaiden tiedetään suoriutuvan paremmin opiskelussa esimerkiksi matematiikassa ja äidinkielessä”, kertoo Päivi Ruotsalainen Itä-Suomen yliopistosta.

”Eri tutkimuksiin perustuen tiedämme, että hitaampi motorinen kehitys tai haasteet motorisissa taidoissa ovat yhteydessä kielellisiin taitoihin”, summaa Ruotsalainen.

Eli enemmän liikuntaa tekee lapsesta paremman lukijan?

”Liikunta edistää motoristisia taitoja, mutta motoristen taitojen ja lukutaidon välinen yhteys ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen”, täsmentää Ruotsalainen.

Ruotsalaisen oma interventiotutkimus osoitti esimerkiksi, että oppilaiden motoriset perustaidot kehittyivät tasaisesti, mutta luokassa oppituntien aikana toteutetuilla liikunnallisilla harjoitteilla ei ollut vaikutusta kokonaismotoriikan kehittymiseen. Liikunnallisilla harjoitteilla havaittiin kuitenkin olevan yhteyttä oppilaiden tasapainotaidon ja teknisen lukutaidon loppumittauksen tuloksiin.

”Syy saattaa löytyä pikkuaivoista, joiden välityksellä ohjataan tasapainoa ja joiden on havaittu eri tutkimuksissa olevan yhteydessä spatiaaliseen hahmotus- ja päättelykykyyn. Pikkuaivoissa olevien ongelmien on myös havaittu vaikuttavan sekä kielelliseen kehitykseen että tasapainon kehittymiseen”, kertoo Ruotsalainen.

Onko tytöillä ja pojilla eroja?

Ruotsalaisen tutkimuksessa havaittiin, että mukana olleiden poikien motorisilla taidoilla oli selvä yhteys tekniseen lukutaitoon. Tämä tulos antaa viitteitä havaintomotoristen taitojen ja käsittelytaitojen hyödystä oppimiseen. Tulokset teknisen lukutaidon osalta antavat siis varovaista näyttöä liikunnallisten harjoitteiden myönteisestä vaikutuksesta lukutaidon kehittymiseen.

Osasyynä poikien ja tyttöjen väliseen eroon saattoi olla vapaa-ajan liikunnassa. Tutkimukseen osallistuneet pojat harrastivat liikuntaa vapaa-ajalla hieman enemmän kuin tytöt. Poikien kohdalla erot liikkuvien ja liikkumattomien välillä korostuivat, sillä osa pojista (21%) ei harrastanut liikuntaa lainkaan ja vastaavasti osa (36%) liikkui vapaa-ajalla ohjatusti yli 2h viikossa. Tytöt liikkuivat vapaa-ajalla tasaisemmin. ”Liikunnan harrastamisesta vapaa-ajalla on todettu olevan hyötyä, sillä monipuolinen liikunta tukee neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista”, kertoo Ruotsalainen.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan pojat saivat myös tyttöjä enemmän tukea lukutaidon kehitykseen. Tytöt olivat poikia kiinnostuneempia lukutaitoon liittyvistä asioista ja he olivat myös poikia parempia teknisessä lukutaidossa koko tutkimusjakson ajan.

Asiantuntijan kolme vinkkiä liikunnan lisäämiseen:

  • Yhdessä tekeminen on tärkeää! Lasten liikkumisessa vanhemmat ovat merkittävässä roolissa. Arkiliikunta, metsäretket ja pihapelit vahvistavat yhteisen toiminnan lisäksi kehoa, taitoa ja aisteja.
  • Koulussa toimintaa ja liikettä voidaan lisätä oppitunneille pelien, leikkien ja toiminnallisen opetuksen avulla. Etenkin pojat saattaisivat hyötyä liikkeen avulla oppimisesta. Niille lapsille, joilla ei ole ohjattua liikuntatoimintaa vapaa-ajalla, pienetkin liikunnalliset harjoitteet ovat hyödyllisiä
  • Ympäristön merkitystä ei pidä unohtaa! Liikuntaa voidaan lisätä mahdollistaen toimintaa ja muokkaamalla ympäristöä liikuntaan kannustavaksi erilaisin välinein tai rakentein. Esimerkiksi pihamaalaukset voivat kannustaa lapsia hyppimään tai osallistumaan erilaisiin leikkeihin. Majaa rakentaessa liikuntaa tulee huomaamatta!

 

Kysymyksiimme vastasi Päivi Ruotsalainen Joensuun normaalikoulusta, Itä-Suomen yliopistosta. Ruotsalainen on työskennellyt pääosin alkuopetuksessa ja kiinnittänyt huomiota oppilaiden motorisiin taitoihin. Hän käyttää opetuksessaan paljon erilaisia aisteja kehittäviä ja toiminnallisia menetelmiä. Väitöksessään Ruotsalainen tutki oppilaiden motoristen taitojen ja lukutaidon kehittymisestä sekä niiden välisistä yhteyksistä ensimmäisen lukuvuoden aikana, Itä-Suomen yliopisto 2017. Tutkimus vahvisti, että liikkeen lisääminen koulupäivään on hyvä asia. Kolmen lapsen äitinä Ruotsalainen kannustaa vanhempia liikkumaan lasten kanssa. Liikunnalliset hetket tukevat lapsen kehitystä ja sosiaalisia taitoja.