Lahden kaupunki valmistelee parhaillaan harrastustakuun toteuttamista. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Maria Mäkynen painottaa, että harrastustakuun konseptoinnissa tulee huomioida sellaisetkin lapset, joiden huoltaja ei osaa, ehdi tai ei ole kiinnostunut ohjaamaan harrastusten pariin.

Harrastustakuu on kirjattu yhdeksi Lahden kaupungin viidestä kärkihankkeesta ja Mäkysellä on vahvat perustelut työn tärkeydelle.

– Olen tutkinut koulutuksen periytyvyyttä ja harrastamisella on selvä yhteys kouluperiytyvyyden lisäksi koulumyönteisyyteen ja koulumenestykseen sekä terveeseen ja hyvinvoivaan kasvuun. Harrastustoimintaan osallistuminen nousee esiin suojaavana tekijänä, vaikka vanhemmat täyttävät sosioekonomiset riskitekijät. Lahdessa matalan koulutuksen periytyvyys on maan suurimpia. Samoin työttömyysaste on korkea, joten ennaltaehkäisevänä toimintana harrastamiseen panostaminen on iso mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti koko kaupungin tulevaisuuteen, hän toteaa.

Matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisäämistä perustelevat myös eri tahojen selvitykset harrastamisen kalleudesta. Urheiluharrastusten hinta on 2000-luvulla jopa kolminkertaistunut. Keskimääräisesti perheeltä vaaditaan 80 000 euron vuositulot, jotta harrastuksia pystytään lapsille ja nuorille tarjoamaan. Usein jo pelkkä mielikuva harrastamisen kalleudesta voi johtaa siitä syrjäytymiseen.

– Selvitysten mukaan lapset, jotka tiedostavat vanhempiensa vähävaraisuuden, eivät edes kysy voisivatko he harrastaa.

 

Aikapulaa, tiedon puutetta, kulttuurieroja, haja-asutusta – ylitettäviä esteitä on erilaisia

Taloudellisten resurssien ohella perheiden ajalliset ja kulttuurillisen ymmärryksen resurssit ovat erilaisia.

– Vaikka harrastukset olisivat ilmaisia, osallistumiselle löytyy lukuisia esteitä, kiteyttää Mäkynen. Esimerkiksi vuorotyötä tekevälle vanhemmalle voi olla sula mahdottomuus järjestää optimaalista aikaa lapsen harrastamisen tukemiselle. Tai tieto harrastamisen myönteisistä vaikutuksista on puutteellista. Matalan sosioekonomisen taustan omaavilla vanhemmilla tiedetään olevan suurempi taipumus sivuuttaa harrastamisen hyödyt ajattelemalla, että eihän kaikkien tarvitse harrastaa.

Harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien alueilla esteenä voi olla kuljettaminen. Mäkynen viittaa paljon esillä olleeseen Islannin malliin, johon kuuluu mm. harrastuksiin kuljettaminen ja sanoo Lahdessa tavoitteena olevan päinvastoin ’harrastusrallin’ lopettamisen tai ainakin vähentämisen.

– Kun koulu tarjoaa tyhjinä iltapäivän tunteina mielekästä tekemistä kavereiden kanssa, illat rauhoittuvat kuskaamiselta.

 

Harrastustakuu = tekoja

Lahden kärkihankkeen linjausten mukaisesti lasten ja nuorten liikkumista ja harrastamista lisätään yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Reilu vuosi sitten kaupunki avasi maksuttoman HarrasteLahti.fi verkkopalvelun, jossa eri tahot voivat ilmoittaa lapsille, nuorille ja perheille kohdennetuista kerhoista, kursseista, tapahtumista ja harjoituksista. Ilmoituksia on jo yli 120, joukossa myös koulujen kerho- ja harrastetoimintaa. Lasten Liikkeen tukemia kerhoja on Lahdessa seitsemällä koululla.

Lähtökohtaisesti Lahti liikuntakaupunkina tarjoaa hyvin resursseja koulupäivän matalan kynnyksen harrastustoiminnalle, mutta kokonaiskoordinaatio toiminnan toteuttamiseksi ei Mäkysen käsityksen mukaan ole riittävää.

– Aivan ensimmäisenä harrastustakuun työlistalla on nykyisten resurssien käytön kartoittaminen, kuten koulujen ja muiden kaupungin liikuntatilojen ja -paikkojen hyödyntäminen ja iltapäiviin ajoittuvan kerhotoiminnan tavoittavuus. Valmistelutyön alla ovat myös liikunta-, nuoriso- ja harrastustoimijat yhteen kokoava ideointiseminaari ja toimeenpanosuunnitelmasta vastaavan työryhmän perustaminen.

Harrastustoimijoiden keskuudessa harrastustakuu on saanut positiivisen vastaanoton.

– He todella tietävät ja tuntevat ne lukemattomat polut, miten harrastaminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja terveyteen sekä viihtyvyyteen koulussa. Heidän osaamisensa on erityisen arvokasta, kun haasteena on tavoittaa kokonaan ilman harrastuksia olevat lapset ja nuoret. Tahtotila on yhteinen: harrastustakuu on sananmukaisesti takuu. Jokaiselle lapselle taataan mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä ja tarvittaessa häntä auttaa sen löytämisessä ’lisäaikuinen’.

 

Lasten Liike on urheiluyhteisön, kuntien, koulujen ja yritysten sekä lahjoittajien yhteinen ponnistus, jotta Suomeen saataisi lisää iltapäivien liikuntakerhoja. Tällä hetkellä 2/3 lapsista on liikuntakerhotoiminnan tavoittamattomissa. Lasten Liike tarjoaa lukuvuonna 2019-2020 kerhoja 100 paikkakunnalla ympäri Suomen. Lue lisää ja lähde mukaan tuomaan iloa ja liikettä iltapäiviin: www.lastenliikeiltapaiva.fi/lahjoita.
Lasten Liikettä koordinoi Suomen Olympiakomitea.